Kaikki on suhteellista, jopa suhteellisuusteoria. Suhteellisuusteoria on suhteellisen jännä. Se omalla tavallaan muistuttaa tiedemiesten raamattua, kukaan ei ole voinut todistaa vääräksi, eikä oikeaksi. Jos se on totta kaikki on okei, mutta jos teoria on väärä maailma on täynnä herkkäuskoisia tiedemiehiä. Toisaalta voi myös ajatella että raamattu on totta ja maailma on täynnä mustaamagiaa käyttäviä tiedemiehiä.
Suhteellisuusteorian mukaan luonnonlait toimivat kaikkissa tilanteissa samalla tavalla. Olisi erittäin ikävää jos näin ei olisi, meillähän olisi erittäin epä vakaa maailma silloin. On myös väitetty että kaikki aine sitoo yhtä paljon energiaa, mutta ihminen ei osaa vain hyödyntää kaikkia aineita yhtä tehokkaasti. Nämä kaksi väittämää yhdessä tekisi elämästämme melkoisen mielenkiintoista. Ajatellaan pikku poika leikkimässä marmorikuulilla talon takapihalla. Pojalle sattuukin huono tuuri ja yhden heitetyn marmorikuulan sisältämä enrgia purkautuu räjähdysmäisesti talon takapihalla ja jos oletetaan myös että marmorikuula sisältää yhtä paljon energiaa kuin uraani. Seuraksenahan olisi luonnollisesti kylän kartalta pyyhkivä räjähdys.
Positiivisia vaikutuksiakin voisi olla jos lento-onnettomuuden yhteydessä painovoima lopettaisikin satunaisesta syystä vaikuttamasta lentokoneeseen. Vaihtoehtoisesti myös pommin räjähtäessä ei tulisikaan paineaaltoa vaan pommi imisi ilmaa itseensä. Tässä satunaisessa maailmassa voisi tapahtua periaatteellisesti mitä vain, myös se olisi mahdollista että yhtyessä naiseesi, laukeamisen hetkellä naisesi räjähtää kappaleeksi satunaisuuden luomasta liiasta paineesta. Onneksi meillä ei ole tälläisiä päiviä kuin krapulassa.